Pikkubussi kaartaa radan ali Ristinummentietä ja nappaa meidät kyytiinsä. Olemme matkalla perinteisiin KeLVIn pikkujouluihin, jotka tällä kertaa ovat Ravintola Nyyrikissä, Helsingin Käpylässä. Pysähdymme matkalla Hyrylän Shellille noutamaan juomaa janoisille ja saamme joukkoomme lisää iloisia kelviläisiä.

Saavumme Nyyrikkiin jo ihan hilpeässä tunnelmassa ja meitä odottaa kauniisti katettu sali ja lisää juhlavieraita - juhla alkakoon. Cin cin – kilistämme kuohuviinit ja toivotamme mukavaa pikkujouluiltaa toisillemme. Nautimme maittavan pikkujouluillallisen, kasviksia, lohta, possua tai härkää, kukin valintansa mukaan.  Ja kilistelemme viinilaseja jälleen pöytäseurueessa.

Puheenjohtaja Vesa Lassila siirtää vastuut uudelle puheenjohtajalle, Tapio Kanervalle. Puheet ovat kuin keskinäisen kehumisen kerhon jäsenillä, olette hyviä molemmat! Puheenjohtajan käädyt siirretään kaulasta kaulaan, ja vastuu alkaa painaa välittömästi Tapsalla. Jaksuja, hoida tehtäväsi kunnialla!

Ruokailun ja virallisen puheenjohtajavaihdosseremonian jälkeen saamme nauttia vielä Eeva Litmasen käsikirjoittamasta teatteriesityksestä, No, tulihan se sieltä. Näyttelijäparin (Johanna Kokko, Teijo Eloranta) dialogi kolahtaa monta kertaa, nuohan on ihan kuin me Tapsan kanssa. Samanlaista hulvatonta vääntöä kuin meillä, ainakin joskus. Kerrassaan mainio esitys!

Esityksen jälkeen siirrymme Nyyrikin alakertaan, jossa jo innokkaimmat avaavat äänihuuliaan lempparikappaleiden kanssa karaokessa. Hyvä fiilis, turistaan niitä näitä, lauletaan mukana ja tanssitaan.

Kaikki loppuu aikanaan, mukava pikkujouluiltakin. Onkohan kello jo puoliyö - pikkubussi on tullut noutamaan meidät kotiin. Mutta emme me pääsekään suoraan kotiin, vaan poikkeamme Saviolle, Maken ja Eijan (Markku ja Eija Päivinen) luo yksille, yömyssyille, koko bussilastillinen! Kiitos kutsusta ja vieraanvaraisuudestanne! Bussi tulee noutamaan meidät ja vie meidät takaisin Ristinummelle.

Mukavaa oli, suuret kiitokset järjestäjille!

Avecin näkökulmasta muisteltuna,

Tapsan avec Mervi Kanerva

Joukko KeLVIläisiä matkusti Kotkaan SuLVIn liittovaltuuston kokoukseen ja samalla KyLVIn 50-vuotisjuhliin. Virallisina edustajina olivat Markku Uimonen, Markku Päivinen, Tapio Kanerva ja Vesa Lassila. Mukana olivat myös Hannu Lindberg ja Heikki Anttonen sekä kolme Hotorautaneuvosten ”sulotarta”.

Merimuseo Wellamoon tutustuimme oppaan välityksellä. Saimme kuulla mielenkiintoisen esityksen alueen historiasta ja näyttelyssä esillä olevista veneistä. Opas kertoi muun muassa miksi Australian maajoukkueen vene oli esillä museossa.

Sitten oli vuorossa 50 vuotta juhlivan KyLVIn onnitteleminen. KeLVIn laulumiehet esittivät myös oman tunnuslaulunsa ”Hiki Hakin” ja antoivat lahjaksi kaikille juhlivan yhdistyksen jäsenille KeLVIn 2012 joulukalenterit.

KeLvin ”valtuuskunta” onnittelemassa 50 v KyLVIä

Kotkan kaupungin vastaanotolla SuLVI:n hallituksen puheenjohtaja Jarmo Kuitunen ja SuLVI:n toiminnanjohtaja Hannu Sipilä luovuttivat kaupungin edustajalle yhdistyksen viirin. Juhlaväkeä varten tarjolle oli katettu erilaisia pieniä suupaloja ja viinejä. Ne maistuivatkin herkkusuille hyvin illallista odotellessa.

KyLVI:n 50-vuotisjuhlaa juhlittiin merimieskapakka Kairossa, jossa oli rento ja mukava tunnelma. Paikallista musiikkia tarjoili jo portaassa tapaamamme haitaristi, joka muisteli Juha Watt Vainiota monissa mainioissa esityksissään.

Juhlien haitaristi Kotkatunnelmissa

Perinteisesti ohjelmaan kuului paikallisen yhdistyksen ansiomerkkien jako ja uusien Hotoraudan vääntäjien korkean raadin jäsenten nimeäminen. Uusia noviiseja nimettiin seitsemän kappaletta.

Uudet noviisi hotorautaneuvokset

Ilta jatkui tanssin merkeissä virvokkeita nauttien.

Seuraavan lauantaiaamun liittovaltuuston vuosikokous aloitettiin SuLVI:n info osuudella.
Hallituksen jäseninä jatkavat samat henkilöt. Hallituksen puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi vuodeksi 2013 valittiin Jarmo Kuitunen ja Ilkka Paasio. Kokouksen puheenjohtaja toivotti valtuutetut tervetulleeksi seuraavaan liittovaltuuston kokoukseen Savonlinnaan marraskuussa 2013


Markku Antero ja Markku Kalevi reippaina lauantai-aamun kokouksessa (301)

Kaiken kaikkiaan matka oli oikein virkistävä ja oli taas kiva tavata tuttuja Lvi-alan ammattilaisia.

Kotka olisi varmasti tutustumisen arvoinen ja kaunis kesäkaupunkikin…

Erityiskiitos tutulle ja turvalliselle autonkuljettaja Markku Uimoselle!

Teksti: Eija Päivinen, hotorautaneuvoksen ”sulotar”

KeLVI:n petanqueturnaus pelattiin tällä kertaa Tuusulassa Rusutjärven rannalla. Pienen alku sähläyksen jälkeen saimme rantasaunan ovet auki sekä saunan päälle. Paikalle oli epävakaisesta säästä huolimatta saapunut kaksikymmentä innokasta petanquen pelaajaa. Jouni Kumpulaisella oli selvästi jäänyt jotain viime kerrasta hampaankoloon, koska hän oli ensimmäisenä aloittamassa pelejä. Jouni pelasikin mallikkaasti itsensä finaaliin. Viimevuoden voittaja Ari Salminen sijoittui kolmanneksi. Timo Lappeteläisen voittaessa Jouni Kumpulaisen tiukassa finaalissa. Loppu ilta meni saunasta, virvokkeista ja hyvästä seurasta nauttiessa. Kiitos hauskasta illasta kaikille osallistujille. Ensi vuonna taas uudet pelit. Ohessa vielä ottelukaavio sekä otteluiden tulokset (pdf).

Klikkaa kuva suuremmaksi.

Traditionaaliseen tapaan fenomenaalisen Keski-Uudenmaan LVI-yhdistyksen kesä aloitettiin kulttuurishokilla eli kesäteatteriesityksellä. Ja kuten viime vuonna,  myös tänä vuonna kävimme Tuusulassa Krapihovin kesäteatterissa katsomassa Keski-Uudenmaan teatterin sofistikoituneen esityksen ”Pastori Jussilaisen naiset”.

Teatteriesitys oli tragikoominen esitys niin sanotusti körttiläisiä, ehkä joiltakin osin suorastaan makaabereja arvoja ihannoivasta pastorista, jonka viitan ympärillä pyöri naisia eri merkityksissä ja sosiaalisissa asemissa. Toisin ajoin nuo egoistisen pastorin ajatukset naisen vähäisestä asemasta yhteiskunnan jäsenenä menivät jo niin pitkälle, että allekirjoittanut tunsi miltei infernaalista sääliä naisnäyttelijöitä ja miksei pastoriakin kohtaan – vaikka kyseessä tosiaan olikin vain draamallinen esitys. Apperseptio ei siis kohdallani ainakaan toteutunut, vaikka ei sen puoleen, liekö näytelmällä ollutkaan sellaista tarkoitustakaan. Ehkä pikemminkin missiona saattoi olla se tosiasia, miten hyvin meillä tänä päivänä asiat ovat.

Päätänkin tämän kaameita sivistyssanoja pullollaan olevan ja – aivan kuten pastorinkin arvot olivat - makaaberin tekstin kirjoittamisen ja siirryn suoraan finaaliin ja suomen kieleen, jota ihmiset ymmärtävät.

Kelviläisiä ja heidän puolisoitaan paikalle oli tullut tuttuun tapaan 50 henkilöä. Hieno määrä, kesäteatteri onkin ollut vuosittain yksi suosituimpia tapahtumia. Kauniissa kesäillassa kelviläisten tapaaminen on oikein mukavaa. Eikä se kylmä olut tai kauniisti kupliva kuohuviini ilta-auringossakaan pöllömpää ole .

Tässä vielä tekstinkääntötulkki:

Traditionaalinen = perinteinen
fenomenaalinen = ilmiömäinen, mahtava
sofistikoitunut = mutkikas, taidokas, henkevä, sivistynyt
tragikoominen = surkuhupaisa
makaaberi = kauhea
egoistinen = itsekäs
infernaalinen = kammottava
apperseptio =  asian omaksuminen osaksi omaa ajatusmaailmaa
missio = tehtävä, toiminta-ajatus
finaali = loppuosa
ei pöllömpää = upeetaa!  maahtavaa!

Tekstin väänsi Anne Lassila